Marian kappeli

Marian kappelin julkisivu

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Marian kappeli on valmistunut Leville 1998, Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen vihki sen käyttöön 20. syyskuuta 1998.

Kappelissa on istumapaikkoja 172. 

Kappelin paikka ja nimi

Marian kappeli sijaitsee Levitunturin juurella, keskellä matkailukeskusta. Levin lisäksi lähistöllä on Kätkätunturi ja vähän kauempana Aakenus. Levi- ja Kätkätunturien välissä on Immeljärvi. Sana Immel merkitsee saamenkielessä Jumalaa.

Kappelia rakennettaessa järjestettiin nimikilpailu. Ehdotuksia olivat mm. Levin kappeli, Immelkappeli, Marian kappeli.

Marian kappeli –nimeen liittyy kaksi ajatusta: ensiksi se kertoo Jeesuksen äidistä, Mariasta. Toiseksi se kertoo 1800-luvulla eläneestä köyhästä lapintytöstä, Mariasta eli Milla Clementsdotterista. Tämä Lapin Maria oli Lars Leevi Laestadiuksen rippiäitinä ja julisti hänelle synnit anteeksi.

Kappelin rakentamisen historiaa

Sirkan kylän seurakuntapiiri aloitti vuosina 1945-46 keräyksen rukoushuoneen tai kyläkappelin rakentamiseksi Sirkkaan. Kappelin hopeinen alttariristi on hankittu näillä rahoilla. Se kertoo niistä rukouksista ja toivosta, joka on elänyt Sirkan kylällä jo vuosikymmeniä. Kappelin rakentamisajatusta ovat tukeneet voimakkaasti Kittilän seurakunta, Kittilän kunta, Oulun piispa ja Levin alueen yrittäjät.

Arkkitehtuuri

Marian kappelin on suunnitellut arkkitehti Hannele Arantola Espoosta.

Perusajatuksena hänellä oli pyhyyden tunnelman luominen. Hän on suunnittelussa yhdistänyt nykyaikaisen rakentamisen ja vanhan harmaakivikirkoissa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) käytetyn tynnyriholvirakenteen ja Lapin kodan, joka näkyy erityisesti kappelin ulkoasussa.

Kappelin värit liittyvät Lapin luontoon. Niissä toistuvat arktinen sini, lumi, ja jää. Sininen ja valkoinen ovat samalla Marian värit.

Lattia on rakennettu keraamisista laatoista. Siinä on jäljitelty vanhojen kivikirkkojen tunnelmaa.

Alttaritaulut

Alttaritaulut on maalannut pietarilainen taiteilija Andrei Gennadiev (nyk. Helsingissä).

Taulukokonaisuuden nimi on ”Risti”. Taulut on maalattu puupohjalle (sama kuin ikonissa). Jokaisessa taulussa on jokin vanha kristillinen symboli. Keskimmäinen taulu on Kristusmonogrammi. Siitä vasemmalle Marian kukka, Marian ruusu. Alhaalla lähimpänä alttaria on Siunauksen malja, Pyhää Ehtoollista esittävä kuva. Ylimpänä on Pyhän Hengen kyyhkynen. Oikealla on Kala, kreikaksi IKHTYS (Iesous Khristos Theou Hyios Soter). Sana muodostuu alkukirjaimista: Jeesus Kristus Jumalan Poika Vapahtaja.

Taulujen reunoissa on latinankielistä tekstiä. Se on Marian kiitosvirsi Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä luvusta: ”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani…”

Tekstiilit

Kirkkotekstiilit on suunnitellut professori Päikki Priha.

Lähtökohtia ovat Lapin luonto ja lappilaisten omat tekstiilit.

Valkoisissa liinoissa keskeisiä ajatuksia ovat: jää, läpinäkyvyys, vesi, siniset varjot tunturien lumessa.

Vihreissä liinoissa väri toistaa vaivaiskoivujen vaaleaa, usein kellertävää vihreyttä.

Punaisessa näkyvät ruskan värit.

Vaaleassa violetissa heijastuu valo, joka on tulossa maailman pimeyteen.

Liinojen materiaali on silkkiä.

Messukasukka ja stolat ovat villaa. Ne muistuttavat lapinpuvun yksinkertaista verkakangasta. Koristeina ovat pirtanauhan tyyppiset nauhat. Kasukan hopeakoru muistuttaa lapin naisen juhlapuvun solkea, riskua. Tekstiilit on ommellut Tampereella Atelje´Solemniksessa Riitta Ojala.

Vihkiryijyn on valmistanut muoniolainen käsityöntaitaja Alli Ohenoja oman porotilansa vasojen koipinahoista. Reunat ovat sini-valkoista lapinraanua.

Kristus-ikoni

Tehty papyrus-pohjalle ns. uudempaa kreikkalaista ikonintekomenetelmää käyttäen.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Johanneksen lahja, luovutettu kappelille elokuussa 1999. 

 

Ikonin takana on teksti:

Tämä papyrukselle Kreikassa maalattu Kristusikoni on lahjoitettu Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n omistamaan, Levi-tunturin juurella olevaan Marian kappeliin kristittyjen yhteisen rukouksen vertauskuvana ja merkkinä yhteydestämme Kristuksessa.

Siunauksin

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa 27.8.1999

 

Urut ja muut kalusteet

Urut on rakennettu Veikko Virtasen urkurakentamolla Espoossa. Ne vihittiin käyttöön 28. maaliskuuta 1999.

Uruissa on viisi äänikertaa ja ne on tarkoitettu lähinnä säestyssoittimeksi. Urkujen fasadissa (julkisivu) voi hahmottaa poronsarvien muotoa.

Ehtoollisvälineet ja kynttilänjalat ovat hopeaa. Niissä on Lapin kodan muotoja. Hopeat on valmistanut Hämeenlinnassa hopeaseppä Reijo Salminen.

Tuolit on suunnitellut puutyöntaitaja Jouni Repo. Materiaalina on saarni.

Kirkonkellot

Kellotapuli näkyy alttariseinän yläosan kolmiomaisesta ikkunasta. Tornissa on kolme kelloa. Ne on nimetty kirkkovuoden suurten pyhien mukaan: joulukello, pääsiäiskello ja helluntaikello. Kelloihin on kirjoitettu tekstit:

Joulukello: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa (Luuk.2:14)

Pääsiäiskello: Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista (Matt. 28:5)

Helluntaikello: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni (Matt. 28:19)

Suurin eli helluntaikello soittaa aikamerkkiä tasatunnein joka päivä klo 9-19.

Pienin eli joulukello lyö puolelta kerran.

Kello 20 kaikki kellot soittavat kappelin iltasoiton. Lauantaina soivat ehtookellot klo 18.

Lisäksi kelloja soitetaan kappelin tapahtumien yhteydessä. Kellot on valmistettu Hollannissa. Alimpana kellotapulissa on Sirkantähden lahjoittama ”lastenkello”, jota voi soittaa käsin.

Rakennuttaja ja yhteistyökumppanit

Kappelin rakennutti Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry. Lisäksi rahoittajina ovat olleet: Kirkkohallitus, Lapin TE-keskus, Kittilän kunta ja Kittilän seurakunta. Ulkokaton ja ovien kuparin on lahjoittanut Outokumpu Oyj. Erilaisin lahjoituksin kappelin rakentamista tukeneitten yritysten ja yksityisten nimet on kappelin eteisen seinällä olevassa lahjoittajataulussa.

Kappelin pääurakoitsijana toimi Luoteisrakentajat Oy Pellosta.

Kappeli siirtyi huhtikuussa 2006 Kittilän seurakunnan omistukseen.

 

Aukioloajat

Marian kappeli on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten joka päivä klo 11-15. Päivittäin on rukoushetki klo 13. Keskiviikkoisin vietetään viikkomessua klo 19. Kappelissa järjestetään runsaasti muutakin ohjelmaa, kuten konsertteja. Kappeli on myös suosittu vihkikirkko. Kappelin varaukset ja tiedot tilan vuokrasta saat Kittilän seurakunnan virastosta.

 

Esteetön kulku Esteetön kulku
Esteetön wc Esteetön wc
Induktiosilmukka Induktiosilmukka
Lastenhoitohuone Lastenhoitohuone
Myymälä Myymälä
Pysäköinti Pysäköinti
wc wc

Tapahtumat

ke 20.3. klo 19.00 -20.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Viikkomessu

Viikkomessu
to 21.3. klo 19.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Canzoni per il mondo - Lauluja maailmalle konsertti

Marco Lundberg & Nino Nyman. Liput 15 €.
pe 22.3. klo 18.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Hääyö Marian kappelissa

perjantaina 22.3.2024 klo 18 alkaen
Hääyö on juhlailta, jossa toimitetaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen, avioliiton siunaaminen tai vihkivalojen uusiminen eli yhdessä eletyn elämän juhlistaminen.
Vihkiparit: pyytäkää avioliiton esteiden tutkintaa omasta kotiseurakunnastanne tai Digi- ja väestötietovirastolta sekä vihkiraamattu kotiseurakunnastanne. Ottakaa ne mukaanne Hääyöhön
Marian kappeli, Levi, Hääyön 22.3.2024 varauksia ja lisätietoja: Kittilän seurakunnan kirkkoherranvirasto, puh. 040 532 9593, sähköposti kittila.seurakunta@evl.fi
la 23.3. klo 19.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Arja Koriseva - Iloa ja Valoa konsertti

Arja Koriseva ja Minna Lintukangas, piano. Liput 25 €.
su 24.3. klo 19.00 -20.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Iltakirkko

Iltakirkko ja HPE - Palmusunnuntai
ti 26.3. klo 10.00 -10.30

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

lasten pääsiäishartaus

Lasten pääsiäishartaus Marian kappelissa
ti 26.3. klo 19.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Arja Koriseva - Iloa ja Valoa konsertti

Arja Koriseva ja Minna Lintukangas, piano. Liput 25 €.
ke 27.3. klo 19.00 -20.00

Mariankuja 2, 99130 SIRKKA

Viikkomessu

Päivi Helén, Marja-Leena Virolainen ja Mika Sagulin