Elämme luomakunnan juhlan aikaa

Kevät on tänä vuonna tullut kohisten ja paljon olemme saaneet nauttia auringon valosta. Jo jonkin aikaa ehdin odottamaan, milloin järripeipot saapuvat kotimetsään. Sitten se päivä koitti - koko metsän täyttää peippojen laulu! Pupujussit alkavat jo olla karvaltaan kirjavia ja sepelkyyhkyt eli nuo pääsiäisvirren toukomettiset ruokailevat ahkerasti lintujen ruokapaikalla. Luonto on täynnä luomakunnan juhlaa.

Toukokuu on myös monen kalenteriimme liittyvän juhlan aikaa. On rukoussunnuntai, Helatorstai, äitienpäivä ja Helluntaipäivä - joka tänä vuonna on myös kaatuneitten muistopäivä.

Kirkollisten juihlien ohella monessa kodissa valmistaudutaan perhejuhliin. On ainakin lakkiaisia ja valmistujaisia ja kesäkuussa kahtena sunnuntaina rippijuhlia. Nuoren ihmisen elämänkulkuun liittyvät juhlat ovat tosi tärkeitä. Ne vahvistavat tuntua siitä, että minä olen tärkeä ja arvokas - olen juhlan arvoinen!

Onnistuessaan perhejuhla antaa mahdollisuuden kokea läheisten ihmisten kanssa yhteenkuuluvuutta ja kenties pitkänkin ajan kuluttua kohtaamisen iloa. Juhla ei kuitenkaan synny itsestään, mutta valmistaminen on jo osa juhlaa. Apuun kannattaa pyytää kummeja ja muita nuoren elämään läheisesti kuuluvia ihmisiä.

Eikä perhejuhlan järjestäminen ole suinkaan aina helppoa. Nykyperheet ovat monimuotoisia ja ihmissuhteissa on paljon jännitteitä. Valmistautuminen on siitäkin syystä tärkeää. Yliväsyneenä ei kukaan jaksa nauttia juhlan ilosta.

Toivon kaikille meille sitä iloa, että myös oman sielumme routa ja jää saavat sulaa ja luomakunnan keväässä voimme tuntea uudistuvamme. Ylösnousseen Kristuksen lupaus kuuluu meille jokaiselle: Minä en jätä teitä yksin ja orvoiksi. Minä lähetän teille puolustajan, Pyhän Hengen. Hän on aina teidän kanssanne.

Kevään iloa ja siunausta Sinulle!

                                                      Kirkkoherra Kerttu Venäläinen

Kirkkovuosi nyt: Helluntain jälkeinen aika